Kuulen ääniä

Palataanpa taas ajassa taaksepäin, Movie Maker -alkeisiin. Äänien kanssa tulin taistelleeksi kerran jos toisenkin: ne eivät suostuneet tottelemaan. Ainoa, mitä aluksi opin oli ääniraidan lyhentäminen, minkä tein tuuppaamalla sitä peräpäästä (tai alusta). Näin se muistaakseni opetettiin Movie Makerin ohjeissakin. Tämä tietysti tapahtui summamutikassa, eikä ääni suinkaan aina katkennut oikeasta kohdasta, vaan passelia kohtaa joutui etsimään ja tuijottamaan sekunteja, ääntä kun ei voinut samalla kuunnella. Ei liioin voinut katkaista musiikista palaa keskeltä pois. Olin varmaankin tehnyt videoita jo vuoden verran, kun tuskailin: "miksei ääntä voi leikata samalla lailla kuin kuvaa?" Ja siinäpä se avainkysymys olikin. Toden totta, ääntä voi leikata samalla lailla kuin kuvaa. Kun klikkaa äänileikettä, se etenee esikatseluruudussa ja sen voi pysäyttää haluamaansa paikkaan ja leikata poikki. Tunsin itseni samalla kertaa sekä uskomattoman tyhmäksi että aika nokkelaksi :)

Movie Makerissa on vain kaksi ääniraitaa, videon oma ja toinen sen lisäksi. Oletuksena on, että videon jä ääniraidan äänet tulevat yhtä lujaa, on siis mahdollista laittaa taustalle musiikki ja antaa videon äänten kuulua myös, mutta videon äänet voi myös kokonaan vaimentaa. Se tehdään aikajana-näkymässä näin:

Videon ääniraidan saa näkyviin klikkaamalla aikajanalla näkyvää plus-merkkiä:

Klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella saa näkyviin valikon, josta videon äänen voi tarvittaessa vaimentaa. Toiminto on hyödyllinen esim. silloin, jos videolle on tallentunut jotain, minkä et halua kuuluvan, mutta et halua vaientaa koko ääniraitaa.

Seuraavassa esimerkki. Kuvattuna on pieni pätkä merta ja meren ääntä, alussa kuuluu ikävästi vaimeaa keskustelua. Ensin klippi pitää leikata niin, että äänikohta jää omaksi palasekseen.  Sen jälkeen leikkeen voi vaimentaa. Mutta leikettä ei tietenkään voi jättää äänettömäksi. Asiaan on helppo ratkaisu: jos sinulla on joku videoleike, jossa on sopivaa ääntä voi tuon leikkeen vetää semmoisenaan ääniraitaan. Tämän opin myös vasta hyvin myöhään eräältä keskustelufoorumilta. Tässä meritapauksessa siis otamme sen ilman keskustelua olevan meripätkän ja vedämme sen ääniraitaan ja lyhennämme sopivan mittaiseksi.

Taitaa olla helpointa esittää asia videomuodossa, olkaatten hyvät:

Ohdakkeinen Pinnacle-polku

Tälle päivälle ei ole mitään erityistä ohjelmaa ja ulkonakin on hiukan sateista, siispä on sopiva aika aloittaa Pinnacle-ohjelman haltuunotto. Päätän napata summamutikassa muutaman EOS-videopätkän ja katsoa mitä niistä tulee. Avaan kansion, jossa on heinäkuussa otettuja EOS-kuvia ja videoklippejä. Valitsen klipeistä muutaman samalla lailla kuin Movie Makerilla, mutta pitkähkön prosessin jälkeen saan niin kaikki klipit kuin kuvatkin siirtymään Pinnaclen "albumiin". Nice. Sen lisäksi kopiot kaikista ovat nyt myös "omat videot" -kansiossa, joka on Pinnaclen oletuskansio. Very nice.

No, näillä mennään mitä on annettu. Testaan hiukan videoklipin leikkaamista. Movie Makerissa se tehdään "saksilla" esikatseluruudussa, Pinnaclessa on "partakoneenterä", josta ohje sanoo näin: "Näpäytä tätä painiketta halkaistaksesi aktiivisena olevan leikkeen Movie-ikkunassa tai aktiivisena olevan kohtauksen Albumissa." Minä ainakaan en saanut sitä toimimaan muualla kuin Movie-ikkunassa, mikä ehkä on ihan hyvä, koska on helpompi pitää lukua leikkeiden oikeasta järjestyksestä, Movie Makerilla silputessa meni välillä sekaisin.

Koe jatkuu. Kaksi vaappuvaa videopätkää varjopenkistä on nyt Movie-ikkunassa. Siirtyminen toisesta toiseen töksähtää, joten tarvitaan väliin pieni pehmennys ja siirryn "siirtymät"-osioon. Valitsen perushäivytyksen ja vedän sen paikoilleen. Esikatselussa se ei suostu näkymään, vaan häivytyksen paikalla häivähtää iso huutomerkki. Hohhoijaa.

Mutta koska tämä on harjoitus harjoittelen alku- ja lopputekstejä. Valitsen valmiin mallin, valikoima on suurempi kuin Movie Makerilla. Kokeilen vielä "Hollywood-siirtymiä" alku- ja lopputekstien yhteyteen, nekin näkyvät huutomerkkeinä. Lopuksi katson Pinnaclen musiikkikappaleita. Valikoima on pieni ja tylsä. Pätkä Beethovenin yhdeksättä on lyhin ja saa kelvata. Se on hiukan videota pitempi, mutta venytän hiukan alku- ja lopputekstejä. Osaan vaimentaa videon omat äänet (autojen ääniä pääasiassa), musiikki jää turhan hiljaiseksi, mutta opetteluahan tämä. Käynnistän tuotoksen esikatselussa ja yllättäen siirtymät ovat ok.

Siirryn "elokuvan viimeistely" -tilaan ja "teen tiedoston". Siitä tulee melkoisen suuri (264 megaa), vastaavan pituiset MM-videot ovat suunnilleen kymmenesosa tuosta. Kokeilu on nyt latautumassa YouTubeen, jotta näen miltä se siellä vaikuttaa. Lataantuminen vie näköjään tuhottomasti aikaa.

Ohessa kuva projektista valmiina. YouTube-linkin lisään myöhemmin.



Ja tässä lopulta linkki siihen surkeaan videoon: Varjossa. Eikä se ole edes HD-laatua, toisin kuin Movie Makerilla tehdyt EOS-videot!

Pinnacle Studio 14 Ultimate

Henkilökohtainen mikrotukihenkilöni ei ehkä ole maailman nopein eräissä kotitöissä, mutta mitä tulee teknisten laitteiden ja tietokoneohjelmien hankintaan, ei monikaan ole häntä nopeampi. Tuskin ehdin tuon konversio-ongelmani sanoiksi pukemaan kun Volvon perävalot vain näkyivät. Ja eipä aikaakaan, kun koneelleni oli asennettu Pinnacle Studio 14 editointiohjelma, ei siis pelkkä konvertteri. Hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa nyt istun koneeni edessä. Katselin opetusohjelman, mutta varsin hankalalta tuo aluksi tuntuu. Kaikkia kivoja juttuja siinä näyttäisi olevan, yksi ääniraita lisää, 3D-efektejä, ääniefektejä, kuva kuvassa -toiminto, montaaseja. Onpa mukana vihreä kangaskin, jonka avulla voisi tehdä trikkikuvaa. Ainoa asia, mitä toistaiseksi olen Pinnaclellani tehnyt on yhden MOV-tiedostopätkän muuntaminen AVIksi. Siinä ikävä kyllä hävisi myös HD-laatu:( Tuon muunnetun palasen muokkasin Movie Makerilla ja laitoin juutuubiin nähdäkseni miltä se siellä näyttää. EOS-kameralla videoidessa en ole vielä oikein oppinut tuota tarkennusasiaa, välillä menee paremmin, välillä huonommin. Tässä ei niin hyvin: Horsma. Kuvattu siis Canon EOS 500D:llä, muunnettu AVIksi Pinaclella ja tehty videoklipiksi Movie Makerilla. Musiikki YouTuben omaa tarjontaa.

Arrrggghhh!!!

Minulla on kamerana ollut tavallinen pieni digipokkari, jolla saa myös videoleikkeitä. Videon laatu ei ole kummoinen, mutta vaatimattomiin tarpeisiini se on riittänyt. Aina välillä on tehnyt mieli parempaa kameraa ja päivänä muutamana meille rantautui harrastajajärkkäri Canon EOS 500D, jonka video-ominaisuuksia jossain oli kehuttu. Koska pokkari oli yleensä nopsemmin saatavilla kuvasin enimmäkseen sillä, mutta jonkin verran testailin myös isomman kameran kuvaa. Onnistuin vanhalla koneellani viemään EOS-leikkeet Movie Makeriin ja editoimaan ne siellä, vaikka nyt tiedän, että sen ei pitäisi olla mahdollista!. Yksi esimerkki Movie Makerilla editoidusta EOS-videosta on tämä kevätkukkapätkä. Ongelmaksi muodostui videoleikkeiden lataaminen kamerasta tietokoneelle, koneen voimat eivät siihen tahtoneet riittää. Äskettäin sain uuden koneen. Oikeasti miehen vanhan, muistia ja vääntöä kumminkin reilusti enemmän kuin omassa vanhassa, rakkaaksi ja tutuksi käyneessä koneessani. Siispä ulos EOSin kanssa ja kukkasia kuvaamaan, monta monituista pätkää. Koneelle ne siirtyivät kuin unelma, ja eikun Movie Maker äkkiä auki ja editoimaan. Mutta kas: silkkaa äänetöntä mustuutta näyttää esikatseluruutu.

Siinäpä sitten googlatessa selvisi, että kameran tiedostot ovat Applen Quicktime MOV-tiedostoja, joita Movie Maker ei tunne. Jonkinlainen konvertteri pitää kai saada, täytynee turvautua tekniseen tukeeni. Mutta sitä kyllä kauhiast ihmettelen, että vanhalla koneella editointi sujui kuin tyhjää vaan. Ihan HD-muotoon sai videon tehtyä. Ehkä se oli vähän kuin kimalaisen lento: onnistui, kun ei tiennyt sen olevan mahdotonta.

Rautalankaa

Ehkä tämä on jo liian rautalankaa, mutta jatkan kun kerran aloitin. Seuraavana vuorossa ovat siirtymät, eli tapa, millä kuvasta siirrytään toiseen. Siirtymät eivät ole välttämättömiä tai edes tarpeellisia, mutta minusta ne pehmentävät kerrontaa. Siirtymävalikoima on varsin laaja:



Hurmaannuin noista ensi alkuun ja laitoin vaikka minkälaisia pyörityksiä ja sivunkääntöjä, mutta nykyään tyydyn enimmäkseen perushäivytykseen. Siirtymät vedetään hiirellä paikalleen:



Sitten on tarjolla vielä tehosteita. Videoklipeissä niitä en juurikaan ole käyttänyt, joskus tehostemielessa musta-valkokuvaa tai lähennystä tai loitonnusta. Still-kuviin tehosteilla saa liikkeen tuntua, mutta suurin osa tehosteista on semmoisia, joita en ole koskaan käyttänyt. Suosikkejani ovat "hidasta" ja "kiihdytä", jotka oikeastaan loitontavat tai lähentävät, sekä panorointi.



Nyt pikku kuvakertomus onkin ääntä vaille valmis. Tähän asti on operoitu kuvakäsikirjoitusnäkymässä, mutta äänen lisäystä varten täytyy siirtyä aikajanaan:



Jos teet videota omaan käyttöön voit valita mieleisesi musiikin, mutta jos aioit julkaista tuotoksen Youtubessa tai vastaavassa kannattaa miettiä tekijänoikeusjuttuja (palaamme niihin vielä...) Netistä löytyy runsaasti luvallista, ns. Creative Commons -musiikkia. Tässä olen hakenut tallentamiani pätkiä testattavaksi:



Ja tässä olen vetänyt ääniraitaan yhden musiikkipätkän, ja kuten näkyy, se on hiukan liian pitkä:



Kuvan ja äänen säätäminen on joskus hiukan hankalaa. Yleensä valitsen hiukan liian pitkän ääniraidan ja säädän kuvaa esimerkiksi alku- ja lopputeksteillä, joita voi venyttää tarpeen mukaan. Myös yksittäisiä kuvia voi venyttää tarttumalla niihin ja vetämällä reunasta. Tässä venytin hiukan ensimmäistä ja viimeistä kuvaa. Myös siirtymiä poistamalla tai lisäämällä voi vaikuttaa. Musiikkiakin voi lyhentää leikkaamalla, mutta se on minusta hiukan vaivalloista. Mutta nyt meillä on tässä pikkuruinen kukkavideo julkaistavana:



Seuraavana painetaan yläreunassa olevaa "julkaise elokuva" -painiketta, valitaan "tämä tietokone" ja jatketaan seuraavaan vaiheeseen, missä annetaan tiedostonimi (itse vältän aina skandeja kun nimeän) ja se, minne tallennetaan. Sitten taas jatketaan seuraavaan. Valitsen aina sen "Paras laatu" -kohdan ja sitten "julkaisen":



Ja tässä nyt on valmiina tuo pikku tekele: